Jotta itselleni ei kävisi kuten kuvassa olevalle polkupyörän renkaalle (jotka muuten muun roinan lisäksi siivosin äitini avustamana pois uudelta laidunlohkolta kivirauniosta, kummallinen kaatopaikka entisajan asukkailla) on asioille aktiivisesti tehtävä jotain. Sitä huomaa ruostuvansa ja menevänsä epäkuntoon jos vain päivästä toiseen jatkaa samaa rataa. On kipeä vähän sieltä ja täältä, muttei tee asialle mitään. Nyt kun 40-v kolkuttelee mittarissa, huomaa ettei ole enään ihan niin notkea ja näppärä kuin joskus kauan sitten. Vaikka tilan töissä on jatkuvassa liikkeessä, se on kuormittavaa ja usein samoja liikkeitä toistavaa. Ämpäreiden ja paalien kantamista, rehun irrottamista ja kärräämistä pyöröpaaleista, raskasta talikon heiluttelua. Kuluneen talven aikana olen alkanut panostaa selkäni ja itseni hyvinvointiin monin eri tavoin ja tulosta on alkanut tulla. Motivaatio rentouttavaan ja kuntoliikuntaankin on alkanut löytyä uudelleen. Pitkästä aikaa lenkkeilen taas iltaisin koiran kanssa tai ilman ja jumppaan sekä venyttelen. Yksi kynnys olisi kuntosali. Ajatuksena houkuttavakin mutta toisaalta tympeä. Miksi ajaa autolla kirkonkylälle 15km ja kuntoilla hikisessä salissa ja ajaa sama matka takaisin kotiin, kun samassa ajassa voin tehdä jumppaa vaikkapa pihalla raikkaassa ulkoilmassa ja mennä hölkkälenkille. Luonto on niin paljon ihanampi ja ilma niin raikasta. Ehkä se vain ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta ja monipuolista, mene ja tiedä. Mutta sen tiedän, että oloni on nyt jo paljon parempi. Olen energisempi, hyväntuulisempi ja kuntokin on alkanut kohota.
Henkinen eteenpäin meno on ihan yhtä tärkeää itselleni. Haluan jatkuvasti oppia uutta ja kehittää itseäni. Lokakuussa pääsin mukaan aikuisille suunnattuun Tuotantoeläintenhoidon- ja hyvinvoinnin ammattitutkintoon, joka suoritetaan pääosin itseopiskeluna. Lähipäiviä on kerran viikossa, lisäksi työharjoittelua ja tutkinnon osat suoritetaan näyttöinä tutkintolautakunnalle. Valmistun joulukuussa. Kotieläimiksi valitsin luonnollisesti lampaat ja toiseksi lypsykarjan, koska sekin on itseäni kiinnostava alue ja osittain jo tuttua. Maatalouskoulu tuli käytyä lukion jälkeen ja työskentelin jonkin aikaa maatalouslomittajanakin. Lehmät ovat mukavia eläimiä, pidän niistä.
Ja jotta aika ei kävisi pitkäksi, aloitin myös kuukauden mittaisen yrittäjäkoulutuksen nyt kesällä. Siitä saan oppia ja hyvää tietoa ja pääsen tekemään omaa liiketoimintasuunnitelmaa henkilökohtaisessa ohjauksessa. Osittain näitä on käyty läpi jo toisessakin koulutuksessa, mutta nyt voin syventää tietojani ja laajentaa suunnitelmaa tulevan toiminnan mukaan. Olen enemmän kuin innoissani.
Nyt vain pitäisi löytää lisää aikaa kelloon:) Mutta onneksi on kesä ja valoisaa ja hyvälläkin ilmalla on mukava istua sisällä tietokoneen äärellä. Vai oliko sitä muita tapoja viettää kesää? Jotkut kuulemma käy mökilläkin ja istuvat laiturin nokassa kalastamassa. En taida nyt ajatella sitä vaihtoehtoa enempää. Suotakoon jokaiselle oma onnensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti