tiistai 16. kesäkuuta 2015

Onhan sitä muutakin elämää

Aina ajoittain tulee vastaan tilanteita, jolloin minulta kysytään mitä muuta teen/harrastan lampaiden hoidon ja tilanpidon lisäksi. Joskus näissä tilanteissa hämmentyy täydellisesti eikä osaa vastata oikein mitään järkevää. Tavallista elämää. Mitä nyt nelikymppinen nainen elämässään tekee, elämän ruuhkavuosiahan tässä eletään. Murrosikäiset pojat ja heidän harrastuksiinsa- ja kavereille kuskaamiset lohkaisevat osan ajasta, asumme 15 km päässä taajamasta joten myös kauppaan ja asioille on matkaa, aina on lähdettävä autolla. Lähin kaupunki Mikkeli on 40 km päässä. Täällä maaseudun rauhassa aika kuluu kyllä pitkälti pihatöissä. Talo lämpenee puulla, hakelämmityksellä ja leivinuunilla. Keittiössä talvella puulieden ääressä tulee hikoiltua ja laitettua ruokaa. Näitä ajan vietteitä, joita kaupunkilainen ei ehkä ihan heti osaisi ajatella, niihin kuluu yllättävän paljon aikaa. Piha on iso, kesällä saa olla jatkuvasti ajelemassa nurmikkoa ja kitkemässä jotakin nurkaa rikkaruohoista. Myös kasvimaa ja marjapensaat vaativat hoitoa ja sadonkorjuu on omalukunsa. Tämä kaikki siis rehunteon, viljanpuinnin ja lampaiden hoidon ohella. Silti kesä on ihanaa aikaa, jolloin ehtii rentoutua ja lomailla ja antaa aikaa itselleen, kun aamuin ja illoin ei tarvitse ruokkia eläimiä sisälle lampolaan, kuivittaa jne. Toinen karitsointi sesonkikin ajoittuu vasta loppukesälle. Tänä kesänä meitä tosin työllistää tuon uuden lampolan rakentaminen, mutta sehän nyt on pientä. Suvussa on tapana sanoa, että "eihän siinä kauan mene".

Mutta niihin oikeisiin harrastuksiin. Niihin rentouttaviin, onhan niitä minullakin, aivan ikiomia. Joista tärkein varmaankin on musiikki ja kirjoittaminen, yhdessä paketissa, ihan kummin päin vain, yhtä tärkeitä kummatkin. Olen laulanut lapsesta saakka, nykyään tosin vain harvoille ja valituille "tallikaraokessa", enimmäkseen yksin, mutta musiikin kuuntelu on minulle mitä suurinta terapiaa. Kaikenlaisen musiikin kuuntelu. Mielentilasta riippuen kaikki käy, klassisesta jazziin ja kotimaisesta humpasta iskelmän kautta rokkiin ja heviin. Tämän kesän aivan ehdoton kohokohta on Savonlinnan oopperajuhlat, jonne varasin liput Sonata Arctican keikalle. En malta odottaa.
Tässä linkki yhteen aivan parhaista heidän kappaleistaan, omasta mielestäni, jota kuuntelen ja laulan  nyt aivan jatkuvasti
https://www.youtube.com/watch?v=JxZcFArCeKs
Se on nimeltään Shy, kannattaa kuunnella, vaikkei raskaammasta musiikista pitäisikään, sillä se on melodisesti hyvin kaunis ja rauhallinen kappale.

Lukeminen seuraakin sitten ihan heti perässä hyvänä kakkosena, jos minulla vain on aikaa, niin varmasti uppoudun jonkun ihanan kirjan syövereihin ja annan uuden maailman imaista sisäänsä. Toimii yhtä hyvin kuin musiikki.

Luonnossa liikkuminen, hevosten kanssa touhuaminen, metsässä samoilu, kesällä uiminen, syksyllä sienestys. Onhan näitä. Aikaa vain on tässä iässä aivan liian vähän kaiken sen toteuttamiseen mitä haluaisi tehdä.

Ja ne YSTÄVÄT, ihanat omat rakkaat ystävät, joita ilman elämä ei olisi elämisen arvoista. On vanhoja ystäviä, uusia ystäviä, hyviä ystäviä ja ihan parhaita ystäviä. Ihmisystäviä ja eläinystäviä. Ja ystäviä, joista tulee rakkaita monellakin tapaa vuosien myötä.

Hienoja kesäpäiviä ja mukavaa juhannuksen odotusta teistä jokaiselle!
Täällä mielensä herkistänyt lampuri ottaa ison koiransa ja lähtee kävelylle metsään ja sen jälkeen tapaamaan ystävävanhuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti